Vuoden Kulttuurijärvenpääläinen
Järvenpää-Seura on kotiseutuyhdistyksen ominaisuudessa valinnut jo vuodesta 1991
vuoden Kulttuurijärvenpääläisen. Seura on näin halunnut nostaa vuosittain esille jonkun
henkilön tai yhteisön, joka on tehnyt omilla toimillaan Järvenpäätä elinvoimaisemmaksi
kulttuurikaupungiksi, kuten kaupungin visio on kuulunut jo vuosia.
Kulttuurijärvenpääläisiä on löytynyt monelta taiteen ja kulttuurin alalta. Tunnustuksen
saajina on ollut kuvataiteen, kirjallisuuden, teatterin, musiikin, historian, käsillä tekemisen
sekä kotiseututyön taitajia.
Kulttuurijärvenpääläiset
2019
| Heikki Ruokonen
| musiikki
|
2018
| Miia Karhu
| elokuvateatteri Studio 123
|
2017
| Anu Uhlenius
| teatteri
|
2016
| Marika Sampio-Utriainen
| teatteri
|
2015
| Värinää
| taideyhdistys
|
2014
| Elina Viitaila ja Antti A. Pesonen
| kotiseututyö/musiikki
|
2013
| Järvenpään Käsintekijät
| kädentaidot
|
2012
| Hanne Lindström
| kuvataide
|
2011
| Markku Häkkinen
| musiikki
|
2010
| Juhani Olasmaa
| kotiseututyö
|
2009
| Fazile Nasretdin ja Feride Nisametdin
| kirjallisuus
|
2008
| Järvenpään Mieslaulajat
| musiikki
|
2007
| Tuula Siltasari-Peltonen
| kotiseututyö
|
2006
| Mikko Perkoila
| musiikki
|
2005
| Erkki Eronen
| kuvanveisto
|
2004
| Puistoblues
| musiikki
|
2003
| Juhani ja Anna-Kaisa Kolehmainen
| kotiseututyö
|
2002
| Pauliina Naala
| teatteri
|
2001
| Hannu Hyrske
| kuvataide
|
2000
| Katriina Korte
| musiikki
|
1999
| Saara Peltola
| kirjallisuus
|
1998
| Riitta Konttinen
| kirjallisuus
|
1997
| Jani Uhlenius
| musiikki
|
1996
| Timo Malmi
| elokuva
|
1995
| Yrjö Komulainen
| teatteri
|
1994
| Erkki Rajamäki
| musiikki
|
1993
| Erkki Eronen
| kuvanveisto
|
1992
| Väinö Leinonen
| kotiseututyö
|
1991
| Eino Lehtinen
| musiikki
|
|
|
|
