1Kuvaesityksen kauppa-aiheisia kuvia ja tietoja löytyy myös oheisesta kirjasta.Jalmari Lintula muutti Jarvenpäähän v. 1933 ja perusti kaupan Terijoelta tuotuun rakennukseen.Jalmarin poika Heikki Lintula jatkoi kaupan pitämistä ja laajensi rakennusta. Rusilantie nimettiin Vanhaksi Valtatieksi ja on nykyisin Pajalantie.Heikki Lintulan sekatavarakauppa muuttui valintamyymäläksi 1960-luvulla,Lintulan rakennus purettiin 1985.Vasemmalta Heikki Lintula, Pirkko Saari, Timo Lintula, Riitta Posti ja Ritva Lintula.Teodor Laakso perusti vuonna 1932 romuliikkeen osoitteeseen Alankotie 1.Toivo Lintula meni naimisiin Teodor Laakson tyttären Helvin kanssa. Alankotie 1:ssä toimi Lumppu-Laakso ja Lintulan Romu. Tällä paikalla on nykyisin linja-autoasema. Kadun varressa Toivo Lintulan vaaleanvihreä Jaguar.Toivo Lintula ja De Soto. Taustalla Kumitehdas ja Myllyn varasto.Vas. Aarne Ruokolainen, Toivo lintula, Alfons Kanerva ja Eino Hyvönen. Taustalla SMK:n mylly.Markku Lintula otti 22-vuotiaana vastuun yrityksestä Toivo Lintulan kuoltua v.1969.Pajalan alueen romukaupan tontin käydessä ahtaaksi oli tavaroita lajiteltava huolellisesti.Veljekset Jukka, Risto ja Markku Lintula hoitivat liikettä menestyksellisesti. Vuonna 1997 Järvenpään Romu palkittiin vuoden romuliikkeenä.Yritys muutti avarampiin tiloihin Wärtsilänkadulle ja myytiin v. 2012.Lintulan veljeksistä Olavi rakensi suurelta osin itse kaupan, mikä avattiin Satukalliossa, Sipoontie 54:ssä 30.6.1951.Olavi Lintula hoiti myös kotiinkuljetukset omalla autollaan.Olavi Lintula ja Kalle Ilonen naulakauppoja tekemässä 1950-luvulla.Olavi Lintula oli kolme vuotta VR:n palveluksessa ja tapasi vaimonsa Esterin Järvenpään rautatieasemalla.100-vuotiaan Olavi Lintulan kädessä kahdeksi vuodeksi v. 2013 myönnetty ajolupa, jossa viranomaiset toivottivat turvallisia ajokilometrejä.Tamara ja Aleksander Hällströmin omakotitalo rakennettiin v. 1955 Vuoritie 5:een. Taustalla näkyy Romu-Laakson rakennuksia.Vuonna 1946 perustettu yritys siirtyi 1950-luvulle tultaessa nopeasti kasvattamaan kukkia. Taustalla Alankotie.Aleksander Hällström kuoli v. 1972, jonka jälkeen nuorempi poika Olavi jatkoi äitinsä kanssa puutarhan toimintaa.Puutarhuri Tamara Hällström jatkoi eläkkeelläkin kukkakauppaa tontille rakennetun kerrostalon katutasossa.Puutarhassa viljeltiin pääasiassa neilikoita. Kukkien keskellä Tuula ja Olavi Hällström.Kotikutomo Erkomaa ja kelloliike Selim Särösuo vanhan apteekin vieressä. Harjun Kirjakauppa aloitti rakennuksessa toimintansa v. 1949. Terijoelta tuotu talo on vielä jäljellä Sibeliuksenkadulla.Vuonna 1950 Martta Harjun Kirjakauppa muutti vastavalmistuneeseen PYP:n taloon.Harjun Kirjakauppa muutti Mannilantie 37:ään vuonna 1965. Vasemmalla Kittelän liiketalo.Kirjakaupan henkilökuntaa: vas. Seija Pohjola, Martta Harju, Liisa Rinta-Mänty, Ilmi Koskela ja Lilja Rehnberg.Vasemmalla Seija Vaskin ja pöydän takana kauppias Martta Harju.Harjun Kirjakaupan monipuolista valikoimaa.Asemanmäen linja-auto- ja taksiliikennettä vuonna 1927.Vasemmanpuolimmaisessa kioskissa myytiin lehtiä ja oikealla puiden siimeksessä Jokivuoren kioskissa elintarvikkeita, munkkeja ja limua. Aseman pohjoispuolella vesitorni.Rata oli tarkoitus ylittää lankkujen kohdalta. Kuva v. 1946-47.Höyryvetureita varten rakennettin veden täydennyspaikkoja 20 kilomerin välein. Vesitornin ja junan välissä vesiviskuri. Vieressä pieni vaihdemiehen koppi ja mm. sokerijuurikkaiden ja romukuormien vaaka.Ukko-Pekka-veturia lämmitettiin hiilillä. Kuva vuoden 1949 jälkeen. Huomaa turva-aita ja portti.VR:n 100-vuotis juhlajuna v. 1962. Taustalla tavaramakasiinin oikeassa päädyssä asemarakennuksesta siirtynyt tavaratoimisto. Selin vasemmalta Jorma Olli (tavaratoimiston päällikkö), oikealla Väinö Nykänen (asemapäällikkö). Ennakkotiedoista poiketen presidentti Urho Kekkonen ei ollut mukana.Aseman vieressä tavaramakasiini.Kiskojen ja asemarakennuksen väli oli lopulta vaarallisen pieni n. 3 metriä.Lipputoimistossa vasemmalta Leif Jonasson ja Osmo Björkman. Huomaa lippuluukun takana asiakas aseman odotustilassa.Asemahalli vuonna 1984. Vasemmalla oven vieressä ajalle tyypillinen puhelinkoppi.Vasemmalta asemapäälliköt Väinö Nykänen ja Jorma Olli sekä kirjuri Kauko Hotti.Kirjuri Toivo Vainio lähettämässä junaa.VR:n henkilökunta oli tiivis yhteisö myös vapaa-aikana. Vas. Kauko Hotti, Toivo Vainio ja Erkki Sipilä.Jaakko Harjuvaaran 1950-luvun alussa ottama kuva. Aseman oikealla puolella tavaramakasiinit. Niistä keskustaan päin taksiasema ja VR:n henkilökunnan asuinrakennus.Radan itäpuolella sijaitsi useita henkilökunnan asuntoja. Vas. Marja-Leena (Malla) Sipilä, Kari Laukkanen, Merja Loisti, Pertti Sivelä, Arja Laukkanen, Paula Oittinen, Lea Oittinen ja Mervi Loisti.Narua pyörittämässä Tauno Sirenius ja Merja Loisti, hyppäämässä Marja-Leena (Malla) Sipilä. Takana vas. Keijo Loisti, Mervi Loisti, Arja Laukkanen ja Sipilän mummo.Vuonna 1954 vasemmalta Merja Loisti, Keijo Loisti ja Marja-Leena (Malla) Sipilä.Vasemmalta oikealle Paula Oittinen, Markku Taberman, Kari Laukkanen ja Merja Loisti nykyisen kirjaston mäessä.50 (2)Vanha taksikoppi. Taustalla Rautatiekirjakaupan kioski, Järvenpään Sähkö ja VR:n kolmen perheen työsuhdeasunto."Kisko-Kalle" eli ratapiha-alueella käytetty järjestelyveturi.Lähdössä Ruotsiin vas. Suoma Kittelä, Juha Kittelä (s. -53) ja hieroja Lyydia Patokoski, joka asui Kotilinnassa. oik. tuntematon. Taustalla moottoriresiina.Radankunnostustöissä käytetty "toppakone".Kiskojen vaihto meneillään. Vas. Niilo Loisti ja lippalakkinen mies toinen oikealta ratavartija Martti Talja.Ristinummen seisakkeen odotustila.Ratavartija Martti Talja resiinalla Ristinummen asemalla. Perheen työsuhdeasunto oli rakennuksen eteläpäässä 1950-luvun alussa.Ratavartija Taljan myöhempi asunto Lustikullan tasoristeyksen lähellä. Junaopaste eli semafori toimi mekaanisesti Järvenpään asemalta käsin.59Lustikullan tasoristeys siirrettiin vasemmalla näkyvän torpan pohjoipuolelta. Huomaa turvapuomit.Lustikullan alikulku rakenteilla.Alikulku otettiin käyttöön 1984.Aallopin vanha ja kapea alikulku 1950-luvulla. Sorsalammen/kuprikan paikalla nykyisin linja-autoaseman pysäköintipaikka.Aalloppi, SMK:n mylly ja VR:n vesitorni. Etualalla Järvenpään toinen liikenneympyrä (ensimmäinen radan toisella puolella).Vanhan Aallopin purku 1982 keväällä.Levennetty aalloppi nähtynä radan itäpuolelta. Taustalla keltainen Sammaliston liiketalo.Helsingintien alikulku valmistui 1960-luvun alussa. Kuvassa Invalidien Autokoulun Volvo.Asematunneli rakennettiin samaan aikaan kuin Järvenpää-talo ja kirjasto 1980-luvun lopulla. Oikealla näkyy VR:n tavaramakasiini, taustalla Järvenpään keskusta.Järvenpään asemaa siirrettiin 23 metriä uusien raiteiden tieltä vuonna 1999.